Elämä on ollut siis hyvin arkista. Lenkkeilyä, metsässä samoilua ja löhöämistä. On tehnyt selkeästi kummallekin hyvää, kun mulla alkaa olla jo ihan tosissaan tarve päästä hallille tekemään ja aina, kun ees vihjasen työnteosta Álgulle niin tyyppi pomppii riemusta seinille. Álgu myös tarjoaa entistä useammin temppuja ja asioita. Eli motivaatiotasot alkaa olla kummallakin aika huipussaan.
Álgun ruokavaliokin laitettiin uuteen uskoon Koirapalvelu Balanssin neuvoilla ja nappula jäi kokonaan pois. Nyt mulla onkin ollut opettelemista ja vähän hakemista uuden ruokatyylin kanssa. Aiemmin lähes kaikki ruoka käytettiin nameina, mutta nyt suurin osa menee kupista. Naudan jauhelihaa on vähän hankalampi kehittää jokapäiväiseksi nannaksi. Kuivattua pannukakkua voisi tehdä, mutta en ole saanut kuivattua sitä tarpeeksi hyvin, jotta palat säilyisivät kauemmin. Eikä joka päivä ehdi vääntämään uutta satsia.
Ajattelin kokeilla kivipiiran kuivaamista. En ole aiemmin kuivannut lihoja, joten siitä tulee mielenkiintoista. Oletan, että ne ainakin uppoaa myös normiruuan päälle Álgun pohjattomalta vaikuttavaan vatsaan.
Mun mielestä Álgun lihakset ovat kasvaneet huomattavasti uuden ruokavalion myötä eikä se ole enää niin kuiva. Alkaa näyttämään jo isolta pojalta. Tietysti asiaan on voinut vaikuttaa myös ikä, mutta muutos oli sen verran radikaali, että ykkösepäilyni on pöperö.
Luulen, että vielä tämä joulukuu mennään leppoisissa tunnelmissa koiraharrastusten osalta. Meillä on muuttosuunnitelmia ja tietysti joulu vie oman aikansa, vaikken muuttotavaroiden keskelle kovin ihmeellisiä jouluvalmisteluja tee. Lisäksi pitäisi miettiä tarkemmin, että mihin lajeihin tähtää. Viestiporukoita olen yrittänyt kysellä, mutta vielä ei ole löytynyt aktiivisia. Aika pitkälle siinä pääsee ilman muita, mutta mukavampi se olisi porukassa kökkiä metsässä kuin yksin.
Mutta nyt on aika taas mennä hissuttelemaan Álgun ja kirjan pariin ♥
Ajattelin kokeilla kivipiiran kuivaamista. En ole aiemmin kuivannut lihoja, joten siitä tulee mielenkiintoista. Oletan, että ne ainakin uppoaa myös normiruuan päälle Álgun pohjattomalta vaikuttavaan vatsaan.
Mun mielestä Álgun lihakset ovat kasvaneet huomattavasti uuden ruokavalion myötä eikä se ole enää niin kuiva. Alkaa näyttämään jo isolta pojalta. Tietysti asiaan on voinut vaikuttaa myös ikä, mutta muutos oli sen verran radikaali, että ykkösepäilyni on pöperö.
Luulen, että vielä tämä joulukuu mennään leppoisissa tunnelmissa koiraharrastusten osalta. Meillä on muuttosuunnitelmia ja tietysti joulu vie oman aikansa, vaikken muuttotavaroiden keskelle kovin ihmeellisiä jouluvalmisteluja tee. Lisäksi pitäisi miettiä tarkemmin, että mihin lajeihin tähtää. Viestiporukoita olen yrittänyt kysellä, mutta vielä ei ole löytynyt aktiivisia. Aika pitkälle siinä pääsee ilman muita, mutta mukavampi se olisi porukassa kökkiä metsässä kuin yksin.
Mutta nyt on aika taas mennä hissuttelemaan Álgun ja kirjan pariin ♥
